torstai 7. helmikuuta 2013

Sienillä ja pähkinöillä täytetyt paprikat


Täytyy kyllä sanoa, ettei kuva tee oikeutta tällä kertaa ollenkaan näille paprikoille. Harmittavaa, mutta ei aina jaksa panostaa siihen ulkonäköön ja kuvaukseen. Joskus nälkä on ylivoiman bloggaajan vastustaja! Taas siis vuorossa oli pakastimen tyhjennystä. Sieninä käytin lampaankääpää, mutta mitkä tahansa metsäsienet sopivat tähän hyvin. Vihreän peston sijaan kaapista löytyi punaista pestoa. Vihreä salaatti ilman sen kummempia kommervenkkejä käy hyvin lisukkeeksi. Reseptissä käytetty panko on japanilaistyyppistä karkearakenteista korppujauhoa, joka sopii etenkin leivitykseen. Minun kaapissani sitä oli Ruotsin tuliaisena viime kesän purjehdusreissulta, mutta eiköhän ainakin etnisistä ruokakaupoista pankoa löydy. 

Sienillä ja pähkinöillä täytetyt paprikat (2:lle)
175 g pilkottuja metsäsieniä (mielestäni määrä voi olla myös jotain sinne päin, aina ei tarvitse olla niin tarkka)
1 rkl rypsiöljyä (käytin kylläkin oliiviöljyä)
suolaa
mustapippuria
1 valkosipulin kynsi
12 aurinkokuivattua tomaattia (laitoin 8)
1 dl korppujauhoja tai pankoa
25 g saksanpähkinöitä (tai kourallinen)
persiljaa, tavallista tai sileälehtistä
1/1 tl kuivattuja chilihiutaleita
4 tl pestoa
2 keltaista tai punaista paprikaa

Valmistele raaka-aineet. Puolita paprikat ja poista siemenkota sekä valkoinen osa kokonaan. Puhdista ja pilko sienet. Hienonna valkosipulin kynsi. Valuta aurinkokuivatut tomaatit ja pilko ne. Rouhi pähkinät ja hienonna persilja. Freesaa pannulla öljyssä pilkottuja sieniä n. 5 minuuttia. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita sienten joukkoon valkosipuli, aurinkokuivatut tomaatit, korppujauhot tai panko, pähkinärouhe, persilja, chilihiutaleet ja pesto. Maista ja laita lisää mausteita tarvittaessa. Laita paprikat leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan, täytä ne tekemälläsi täytteellä ja peitä paprikat foliolla. Paista 220 asteisessa uunissa 40-45 minuuttia kunnes paprikat pehmenevät. Minun uunissani paprikat pehmenivät puolessa tunnissa.



keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Pinaatti- ja sienilasagne ricottajuustolla

Muuton lähestyessä meillä on ollut projektina tyhjätä niin pakastinta kuin kuiva-aine varastojakin. Viime aikoina on siis tullut laitettua sienistä ja pastasta monenlaista ruokaa. Perinteisen lasagnen sijaan suosittelen lämpimästi kokeilemaan tätä Elle Mat & Vin 1/13 numeron kasvisversiota. Pinaattia, nam! Sieniä, nam! Ricottaa ja parmesaania, mumsmums! Alkuperäisessä reseptissä on käytetty kanttarelleja. Laitoin pakastimesta saamiamme suppilovahveroita ja säilykepurkkien joukosta löytyi kanttarelleja. Tähän voi varmasti laittaa melkeinpä mitä sieniä tahansa. Tuoretta pinaattia piti haeskella useammasta kaupasta, mutta en antanut periksi. Pakastepinaatti ei ollut minulle vaihtoehto, mutta mikä estää kokeilemasta. Reseptissä oli käytetty tuorepastaa, mutta kuivapastalla onnistui hyvin. Valmistusaika tuorepastaa käyttämällä olisi ollut puolisen tuntia lyhyempi, mutta hyvää kannatti odottaa. Tämä maistui myös seuraavana päivänä lounaseväänä. Käyttämäni vuoan koko oli noin puolet perinteisen lasagnevuoan koosta, Jos haluat tehdä isomman määrän, suosittelen tuplaamaan ohjeen ruoka-aineet. Tämä oli siis todella hyvää! Raikasta, mutta ah niin täyteläisen makuista.

Pinaatti- ja sienilasagne ricottajuustolla (4:lle)
500 g kanttarelleja tai muita sieniä
voita
suolaa
mustapippuria
1 keltasipuli
1 valkosipulin kynsi
200 g tuoretta pinaattia
oliiviöljyä
1 sitruuna
1 prk ricottajuustoa
1 1/2 dl crème fraichea
1 pkt tuorepastasta tehtyjä lasagnelevyjä tai kuivapastaa tarpeen mukaan
1 1/2 dl raastettua parmesaania

Tee ensin kastike. Yhdistä ricotta ja crème fraiche. Raasta joukkoon hyvin pestyn sitruunan kuori. Mausta suolalla ja pippurilla. Hienonna sitten sipuli ja valkosipuli valmiiksi. Huuhdo pinaatti. Pilko sienet ja paista ne voissa. Mausta suolalla ja pippurilla. Laita sipulisilppu pannulle sienten joukkoon ja freesaa ne. Lisää pannulle pinaatti ja muutama ruokalusikallinen oliiviöljyä. Seuraavaksi yhdistin sienipinaattiseoksen juustoon ja ohjeesta poiketen, lisäsi vielä sitruunanmehua. Taisi olla pari ruokalusikallista. Kasaa sitten voideltuun uunivuokaan lasagnekerrokset, pohjalle ensin sienipinaattikastiketta ja sitten lasagnelevyjä kerroksittain niin, että lopetat kastikkeella. Ripottele lopuksi runsaasti raastettua parmesaania päälle. Tuorepastasta tehtyä lasagnea voit paistaa 220 asteisessa uunissa 10-15 minuuttia. Kuivapastasta tehtyä lasagnea paistoin noin 40-45 minuuttia.

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Maailman helpoin pasta


Jos kaapistasi löytyy pastaa, persiljaa, parmesaania, oliiviöljyä ja sitruuna, lounas on pelastettu! Yhdelle hengelle tämä oli täyttävä ateria eikä tällä kertaa vaatinut kaupassa käyntiä. Ja valmistamiseen kului aikaa pelkästään pastan keittoaika! Maailman helpoin pasta-ateria siis. Sikke Sumarikin taisi valmistaa jotain vastaavaa omassa ohjelmassaan. Jos et pidä sitruunan happamasta mausta, laita kastikkeeseen puolet ohjeen määrstä. Kastiketta jää myös seuraavalla aterialle!

Sitruuna ja öljykastike spagetille (1 hlö)
100 g spagettia
1 sitruunan mehu
0,5 dl oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria myllystä
parmesaania
persiljaa

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Tee sillä välin kastike: purista sitruunan mehu ja sekoita se öliiviöljyn kanssa. Pieni purkki sopii tähän hyvin, kansi päälle ja ravista voimakkaasti! Mausta suolalla. Hienonna sopiva määrä persiljaa. Valuta pasta nopeasti ja laita takaisin kattilaan. Valuta kastike pastan joukkoon. Lisää persiljasilppi ja raasta joukkoon parmesaania. Mausta mustapippurilla. Sekoita ja aseta lautaselle.

lauantai 2. helmikuuta 2013

Pinaattispagetti ja uppomuna


Tämä nopea pastaherkku valmistuu parissakymmenessä minuutissa. Reseptin löysin Glorian Ruoka & Viini -lehdestä (1/2013). Puolitin ohjeen raaka-aine määrät kahdelle henkilölle sopivaksi, mutta pinaattia olisi kyllä voinut laittaa enemmänkin. Parmesaania laitoin vähemmän. Uppomunien keittoaika on ohjeessa 4 minuuttia, mutta mielestäni 2-3 minuuttia riittää. Nyt munan keltuainen ei ollut herkullisen valuva vaan turhan kiinteä. Tekemällä siis oppii! Uppomunien sijaan voit paistaa munan, mutta jätä keltuainen raa'ahkoksi, niin pasta saa siitä makua.

Pinaattispagetti ja uppomuna (4:lle)
350 g spagetttia
4 kananmunaa (mieluiten luomu)
150g salaattipinaattia
80 g pekonia
4 rkl voita
1 dl raastettua parmesaania
1 tl suolaa
mustapippuria myllystä

Uppomunien vesi
3l vettä + 1 rkl etikkaa

Tee uppomunat pastan kypsyessä. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan al denteksi. Laitoin uppomunille ohjeesta poiketen 2 l vettä ja 2 tl etikkaa. Mutta keitä ensin vesi kiehuvaksi ja alenna sitten keskilämmölle niin, että vesi poreilee hiljaa. Lisää etikka. Riko munat yksitellen pikkukulhoihin tai laseihin. Pyöräytä keitinveteen pyörteitä vaikkapa puulusikalla. Kaada munat varovasti yksitellen veteen. Ohjeen mukaan keittoaika 4 minuuttia. Jälkiviisaana keittäisin kyllä max 3 minuuttia. Ohjeessa kehotetaan myös nostamaan munat reikäkauhalla talouspaperille valumaan. Mielestäni munaan jäi talouspaperista makua, joten en kyllä käyttäisi tässä talouspaperia vaan laittaisin munat valumaan lautaselle tai leikkuulaudalle. Annoksen kokoamisvaiheessa munan voi tarvittaessa pyyhkäistä kuivaksi.

Hienonna pekoni pieniksi paloiksi ja huuhdo pinaatti. Ravistele pinaatista vesi hyvin pois. Paista pekonia muutama minuutti keskilämmöllä. Lisää pannulle pinaatti ja voi. Kääntele seosta, kunnes se lämpiää.
Ota vähän pastan keitinvettä talteen. Lisää valutettu pasta pannulle. Sekaan voit tarvittaessa lisätä pastan keitinvettä.

Jaa annokset lautasille ja nosta uppomuna päällimmäiseksi. Mausta suolalla, pippurilla ja parmesaanilla. Tarjoa heti!

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Parempi sipulipiirakka

Mikäs sen mukavampaa puuhastelua arki-iltana kuin piirakan tekeminen ja erityisesti sen syöminen! Viimeisimmässä Glorian Ruoka & Viini -lehden kannessa komeili jo herkullisen näköinen sipulipiirakka. Ihania aineksia: karamellisoitua sipulia, mascarponea, pinjansiemeniä, cheddaria....Minun tekele unohtui uuniin muutamaksi minuutiksi liikaa. Kuvassakin näkyy, että reunat ovat vähän kuivahkot ja sipuli turhan tummaa. Mutta kyllä tämä hyvää oli. Tein pohjasta tuplasatsin varmuuden vuoksi ja loppuosa piirakasta maistuikin lounasruokana. Alla oleva ohje alkuperäinen.

Parempi sipulipiirakka
1/4 dl perunahiutaleita (esim. Mielihyvä)
3/4 dl vehnäjauhoja
1/4 tl leivinjauhetta
1/4 tl suolaa 
25 g voita
1/2 dl vettä

Täyte
3 punasipulia
3 salottisipulia
25 g voita
1 rkl sokeria
1 rkl tummaa balsamikastiketta (esim. Rajamäki)
1 kananmuna
1 dl cheddarjuustoa raastettuna
1/2 tlk mascarponea (tölkin koko 250g)
1 rkl paahdettuja pinjansiemeniä
timjamia
Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Sekoita pohjan kuivat aineet keskenään. Sulata voi. Lisää se ja vesi kuiviin aineksiin. Sekoita, kunnes perunahiutaleet ovat imeneet nesteen ja taikina kiinteytyy. Painele käsin taikinasta leivinpaperille pyöreä piirakkapohja. Esipaista pohjaa 10 minuuttia. Valmista täyte. Kuori ja viipaloi sipulit. Mielestäni saa tehdä ihan paksuja viipaleita. Omat viipaleet olivat vähän turhan ohuita. Kuumenna pannulla voi ja sokeri. Asettele sipuliviipaleita pannulle vieri viereen. Toista paistaminen niin monta kertaa, että saat kaikki viipaleet käsiteltyä. Ruskista molemmat puolet. Minä jouduin lisäämään voita ja sokeria pannulle, että sain kaikki sipuliviipaleet paistettua. Viipaleet haudutetaan pehmeiksi miedolla lämmöllä, n. 5 minuuttia. Kun viipaleet ovat läpikuultavia, valuta päälle vähän balsamikastiketta. Sekoita muna ja juustoraaste mascarponen joukkoon. Levitä esipaistetulle taikinapohjalle ensin juustoseos ja sitten sipuliviipaleet. Paista piirakkaa vielä 20-30 minuuttia. Koristele valmis piirakka paahdetuilla pinjansiemenillä ja timjamin lehdillä.

torstai 20. syyskuuta 2012

Italialainen tomaatticocktail


Nimestään huolimatta, tätä cocktailia ei juoda vaan lusikoidaan! Varsin mielenkiintoinen resepti. Hieman heti alkuun epäilytti kermanvaahdon yhdistäminen parmesaaniiin ja pestoon. Epäilyksistä viis, päätin kuitenkin kokeilla, sillä makumaailma muuten on lähellä suosikkejani. Kaikki lusikoivat lasinsa tyhjäksi. Kehuivatkin jopa, toivottavasti ei pelkästä kohteliaisuudesta. Tämä on todella helppo valmistaa, vaikkapa etukäteen valmiiksi jääkaappiin. Lisäksi tämä kaunis katsella! Vinkkinä: jos löydät italialaisen Muttin valmistamia säilyketomaatteja, valitse niitä.


Italialainen tomaatticocktail (6:lle alkuruokana)
800 g kuorittuja kokonaisia säilyketomaatteja
1 valkosipulin kynsi
suolaa
pippuria
1 rkl worcestershirekastiketta
3 1/2 dl vispikermaa
60 g parmesaanijuustoa raastettuna
100 g pestoa
50 g pistaasipähkinöitä hakattuna rouheeksi
(6 basilikan lehteä koristeeksi)
Hienonna tomaatit. Jätä kuitenkin niihin purutuntumaa, liian hienoksi hakkeeksi niitä ei kannata pilkkoa. Laita tomaatit kulhoon ja lisää sinne hienonnettu/murskattu valkosipulin kynsi, suola, pippuri ja worcestershirekastike. Maista, että maut ovat kohdallaan. Laita seos lasien pohjalle. Vispaa kerma vaahdoksi ja jaa kahteen osaan. Sekoita toiseen osaan raastettu parmesaani ja lisää sitä lasiin tomaattiseoksen päälle. Sekoita loppuun kermavaahtoon pesto ja lisää sitä lasiin kermavaahto-juustoseoksen päälle. Ripottele lopuksi rouhittuja pistaasipähkinöitä ja koristele halutessasi basilikalla. Säilytä lasit jääkaapissa tarjoiluun asti.

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Fenkolinen rapukeitto ja sahramiaioli


En ole mitenkään erityisesti keittojen ystävä. Olen kuitenkin silloin tällöin ylittänyt mukavuusalueeni rajat ja keitellyt soppaa. Ihan kohtuu hyvin tuloksin, itse ainakin olen lautaseni tyhjäksi lusikoinut. Idea tämän keiton tekemiseen syntyi päätöksestä tehdä alkuruuaksi jotain uutta ravuista. Ohje löytyi ruotsalaisesta Elle Mat & Vin -lehden viime numerosta. Samalla aukeamalla oli muutama muukin kokeilemisen arvoiselta tuntuva keittoresepti, joita täytyy varmasti tässä syksyn mittaan kokkailla. No joka tapauksessa tähän päädyin ja jonkun verran oli pakko ohjetta soveltaa, sillä kokonaisia pakastettuja katkarapuja en löytänyt. Näinhän siinä itseasiassa aika usein käy. Kun päättää jotain tiettyä ruokaa valmistaa, niin eiköhän sitä saa laukata kaupasta toiseen etsimässä pääraaka-ainetta tai jotain muuta yhtä olennaista reseptiin kuuluvaa. Tässä tapauksessa kokonaiset katkaravut piti korvata pakastimestani löytyneillä tiikerirapuilla. Tai oikeammin niiden kuorilla, keittoon käytin isoja pakasterapuja. Aina joutuu vähän soveltamaan! Tällä kertaa makua ei ollenkaan haitannut. Laitan tähän kuitenkin alkuperäisen reseptin, sovella sitä siten miten haluat! Sahramiaioli kannattaa tehdä ensimmäisenä.


Fenkolinen rapukeitto (4:lle, 6:lle alkuruokana)
500 g kuorimattomia katkarapuja
1 dl hienonnettua tilliä
1 keltasipuli
1 porkkana
2 rkl voita
3 rkl tomaattipyreetä
2 dl valkoviiniä
4 dl vettä
1 rkl kokonaisia kuminansiemeniä
2 rkl äyriäisfondia (käytin hummerifondia, jota kaapista löytyi)
1 pieni fenkoli
4 dl ruokakermaa
maizenaa
1 rasia jokiravunpyrstöjä
suolaa
mustapippuria
Kuori ravut ja säästä kuoret. Hienonna tilli. Hienonna sipuli. Kuori porkkana ja viipaloi se. Freesaa rapujen kuoret, sipuli ja porkkana voissa. Lisää tomaattipyre, viini, vesi, kuminansiemenet ja fondi. Keitä miedolla lämmöllä n. 10 minuuttia. Kaada keiton pohja siivilän läpi. Voit myös kauhalla painella aineksista siivilän läpi kaikki nesteet talteen keittoon. Laita keittopohja takaisin kattilaan hellalle ja lisää kerma sekä tilli. Anna sen kiehahtaa ja sekoita välillä. Lisää tarvittaessa maizenaa, jotta saat sopivan sakean koostumuksen. Mausta suolalla ja pippurilla. Tähän saakka mielestäni keiton voi tehdä etukäteen valmiiksikin. Lisää kuoritut katkaravut ja jokiravunpyrstöt. Muutamia jokirapuja voit säästää koristeeksi. Älä anna keiton kiehua enää, mutta pidä kattilaa miedolla lämmöllä, jotta katkaravut kuumenevat ja fenkoli pehmenee.

-------------------------

Sahramiaioli
1 lime
1 rkl vettä
2 valkosipulinkynttä
1/2 g sahramia
2 munan keltuaista (huoneenlämpöisiä)
2 1/2 dl öljyä (neutraalin makuista)
Raasta pestyn limen kuori ja purista mehu. Lisää vesi, purista joukkoon valkosipulinkynnet ja lisää sahrami. Sekoita. Lisää munan keltuaiset joukkoon ja sekoita. Lisää öljyä ohuena nauhana vähitellen samalla kuin sekoitat koko ajan voimakkaasti. Lisää öljyä kunnes aiolin koostumus on sopiva. Mausta suolalla ja pippurilla.